Hillitsimme itsemme emmekä nukkuneet yhteentoista tänä aamuna. Saavutus! Matka jatkuu kohti Cerbereä, Ranskaa...
Meillä oli erittäin jännä yö Figuerisissa... saavuimme pimeälle rautatieasemalle yhdentoista aikaan. Yhtäkään naista emme nähneet. Paikallinen securityguard neuvoi meitä ottamaan turvallisuussyistä taksin hotellillemme. Kävimme juoksujalkaa nappaamassa parit kebabit (eeeih! pitikö Istanbulista asti tulla Espanjaan syömään kebabeja??) ja istuimme odottamaan taksia asemalle. Olo oli turvallinen, olihan meillä oma bodyguardimme vartioimassa meitä... Hän myös kiltisti pyysi taksikuskia viemään meidät hotelliimme (siinäkin oli jotain ongelmaa, he näyttivät riitelevän. Tai sitten se oli normaalia espanjalaista kanssakäyntiä. Voi olla.) Taksikuski oli yrmy. Pääsimme hotelliimme vähän ennen kahtatoista jolloin jännitys vasta alkoi: mielikuvitustorakat ryömivät joka paikasta kimppuumme.
Niina lopettaa, Aino jatkaa. Äsken koimme lisää jännittäviä hetkiä Figueresin rautatieasemalla (ensin tosin söimme täydellistä aamupalaa). Junan piti lähteä kello 11.28 laiturilta yksi, mutta laituri yksi ei ollutkaan aivan siinä missä sen pitäisi kaiken järjen mukaan olla. Espanjalaiset ovat epäloogista kansaa. Juoksimme siis niin lujaa kuin rinkat selässä pystyy täpötäyden asematunnelin läpi ja vältyimme täpärästi juna lähtee, me ei -tilanteelta. Päivän liikunta-annos olikin sitten siinä, loppupäivä istutaan junassa syömässä patonkia!
Niiiin, patonkiahan sitä vain... Täällä siis Karoliina, jonka vieressä A&A vetävät tyytyväisinä espanjalaisia sipsejä nassuun, omnom. Ollaan nyt matkalla Avignonista Lyoniin ja kenties sieltä Italiaan. Hostellista/hotellista/motellista(=mostellista) ei ole tietoakaan, mutta ei se haittaa :))) Katsotaan mitä mieltä ollaan parin tunnin päästä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti